Jäsenlehti – viestinnän lippulaiva

Monille järjestöille jäsenlehti on tärkein viestintäväline jäsenistön suuntaan. Sähköistyvässä mediamaailmassa lehti halutaan ottaa käteen, hypistellä ja lukea rauhassa.

Samalla kun sanomalehdille on jo vuosia povattu kuolemaa, sidosryhmälehtien tulevaisuus näyttää valoisalta. Vankin asema lienee järjestöjen jäsenlehdillä. Monelle esimerkiksi ammattiyhdistyksen jäsenelle lehti on lähes ainoa yhteys liittoon niin kauan kuin työelämässä ei tule vastaan haasteita, joihin kaivataan apua liiton palveluista. Yli puolet suomalaisista lukeekin oman ammattiliittonsa tai järjestönsä lehteä (ADAM-tutkimus 2014).

Sitouttamisen ohella järjestölehti toimii strategisena viestintävälineenä, jonka avulla julkaisija voi tuoda oman äänensä ja näkökulmansa esiin. Saadakseen ulkoista huomioarvoa, sisällöllä tulee kuitenkin olla yleisesti kiinnostava ja merkityksellinen viesti.

Ihmisiä ja ammattitietoa

Samaistumiskohteet ja jaetut kokemukset ovat tyypillistä ja haluttua jäsenlehden sisältöä. Yhteenkuuluvuuden tunteen lisäksi niin sanotut sankaritarinat nostattavat ammattiylpeyttä. “Näin hienoja asioita me saamme aikaiseksi ja minä olen yksi meistä”.

Toisaalta yksi luetuimpia aiheita vuosi toisensa jälkeen ovat työmarkkinatutkimukset, jotka kertovat oman alan yleisen tilanteen ja palkkatason. Muutkin ammattikuntaa koskevat uutiset sekä ammatillisessa mielessä uutta tietoa tuovat asiantuntijajutut ovat haluttuja. Lehdessä pitää siis olla sellaista tietoa, jota ei muualta ole saatavissa. Jäsenlehteä pidetään luotettavana ja asiantuntevana tietolähteenä.

Tässä kohtaa herää usein kysymys, voiko tätä spesifiä tietoa kertoa ja käsitellä kukaan muu kuin järjestön oma väki. Järjestön työntekijöiden asiantuntemus onkin lehdenteossa ensiarvoisen tärkeää. Toisinaan ulkopuolinen tekijä voi nähdä paremmin kokonaiskuvan ja pystyä tuottamaan lukijan kannalta mielenkiintoisemmin esiteltyä ja helpommin ymmärrettävää sisältöä kuin järjestön oma väki, jolle kyse on päivittäisistä asioista. Vaikka värjätyt linssit ovat tarpeen, ne eivät saa sokaista.

Parhaat jäsenlehdet ovatkin syntyneet lehdenteon ammattilaisten ja järjestön asiantuntijoiden yhteistyöllä.

Sähköiset kanavat printin rinnalle

Suurin osa lukee mieluiten jäsenlehtensä kotona ja paperilta. Keskimäärin jäsenlehteen käytetään noin 45 minuuttia aikaa. Se on huikea määrä ihmisen vapaa-ajasta, jota on jakamassa lukematon määrä harrastuksia ja muita viestimiä.

Printtilehden rinnalle voidaan luoda oma verkkomedia, josta lukija saa nopeasti tietoa etsimiinsä kysymyksiin. Näin organisaation virallinen aineisto ja toimitettu sisältö eivät sekoitu keskenään, vaikka linkityksiä puolin ja toisin kannattaakin tehdä.

Lehti vaatii vastaanottajaltaan aina huomiota – vähintäänkin postilaatikkoon kolahtanut aviisi pitää viedä lehtikeräykseen, jos se ei saa vastaanottajan kiinnostusta heräämään. Verkkolehdessä sisällöt voivat maata kaikessa rauhassa koskemattomina, ellei lukijoita ohjata sisältöjen pariin. Näitä ohjauskeinoja ovat hakukoneoptimointi, sosiaalisen median kautta jaetut nostot ja personoinninkin helposti mahdollistava uutiskirje, johon on koottu lukijaa eniten kiinnostavat aiheet.


Artikkelin kirjoittaja on Omnipressin kehityspäällikkö Tiina Parikka.
tiina.parikka@omnipress.fi


Tutustu jäsenlehtiin

IT on Invalidiliiton jäsenlehti, joka toimii samalla liikuntavammaisten äänenkannattajana.

Viisas Raha on Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenlehti, joka ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa.

Patina on Kansallisen senioriliiton jäsenlehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa printtinä ja näköislehtenä verkossa.

90MIN on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Suomen Palloliiton Helsingin piirin aikakauslehti, jota luetaan koko Suomessa. Lehden rinnalla toimii palkittu verkkosivusto kymppipaikka.fi.

JAA