Suomalaisten fi-päätteisten verkkotunnusten rekisteröityminen vapautui

Verkkotunnuksia voivat nyt rekisteröidä myös ulkomaiset yritykset ja aiemmin kielletyt tunnukset vapautuivat käyttöön. Samalla rekisteröinti siirtyi kokonaan Viestintävirastolta välittäjille. Nyt on siis syytä tarkistaa, että yrityksen mahdollisesti tulevaisuudessa tarvitsemat verkkotunnukset on rekisteröity sen nimiin.

Verkkotunnuksia koskevat rajoitukset hakijan kotipaikan ja iän osalta poistuivat 5. syyskuuta alkaen. Nyt myös ulkomaiset yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat rekisteröidä fi-päätteisiä verkkotunnuksia. Aiemmin fi-päätteisen verkkotunnuksen haltijan tuli olla yli 15-vuotias Suomen kansalainen tai merkittynä kaupparekisteriin.

Kielletyt verkkotunnukset vapautuivat

Myös aiemmin kiellettyjen verkkotunnusten rekisteröiminen on nyt mahdollista. Lain velvoittamana viestintävirasto piti vuodesta 2003 lähtien listaa muun muassa loukkaavista ja rikolliseen toimintaan yllyttävistä ilmaisuista, joita ei saanut rekisteröidä. Rajoituksia poistettiin nyt osana liikenne- ja viestintäministeriön tietoyhteiskuntakaari-hanketta.

Kiellettyjen verkkotunnuksien listalta löytyivät myös muun muassa yritys-, säätiö- ja yhtiömuodon lyhenteet ja vapautuneista ensimmäisenä haettiin tunnusta oy.fi ja ensimmäisen joukossa meni myös valtio.fi. Aiemmin loukkaaviksi listatuista ensimmäisenä kaupaksi meni paska.fi.

Jatkossakin lain perusteella suojattuja ovat kuitenkin muun muassa kauppa- tai säätiörekisteriin merkityt nimet, yhdistysrekisteriin merkityt nimet ja tavaramerkkirekisterissä olevat merkit. Verkkotunnuksen hakijan vastuulla on tarkistaa, ettei verkkotunnus loukkaa suojattua nimeä tai tavaramerkkiä ja Viestintävirasto ratkaisee mahdolliset fi-verkkotunnusriidat edelleen maksutta.

Uudistuksen yhteydessä poistui myös suoja etu- ja sukunimen yhdistäviin verkkotunnuksiin. Jos siis arvelee tulevaisuudessa tarvitsevansa omasta nimestä muodostettua fi-verkkotunnusta, kannattaa se nyt varata.

Rekisteröinti siirtyi kokonaan välittäjille

Samaan aikaan Suomessa otettiin käyttöön kansainvälinen välittäjämalli. Aiemmin yrityksen edustaja tai yksityishenkilö on voinut varata vapaan fi-verkkotunnuksen myös suoraan Viestintävirastolta. Tämä ei enää onnistu vaan kaikki varaukset ja muutokset tehdään nyt verkkotunnusvälittäjän kautta. Yrityksiä ja yhteisöjä näissä asioissa palvelevat verkkopalveluja toimittavat kumppanit ja Viestintäviraston sivuilla on hakukone, josta löytyvät myös ulkomaiset välittäjät.

Viestintävirasto valvoo välittäjien toimintaa ja hallinnoi edelleen verkkotunnusrekisteriä, josta löytyvät kaikki fi-verkkotunnukset. Se myös vastaa verkkotunnusten teknisestä toimivuudesta. Samalla Viestintävirasto saa uusia työkaluja välittäjien valvontaan.

”Virastolla on jatkossa oikeus puuttua entistä tehokkaammin verkkotunnuksen tietoihin merkittävien tietoturvaloukkausten estämiseksi”, fi-verkkotunnukset ryhmän päällikkö Juhani Juselius kertoo.

Taustalla kansainvälinen yhdenmukaisuus

Tällä hetkellä tällä fi-päätteisiä osoitteita on käytössä jo lähes 400 000 kappaletta. Fi-verkkotunnukset ryhmän päällikkö Juhani Juselius perustelee muutoksia sekä valtavasti kasvaneella rekisteröintien määrällä että kansainvälisen verkkotunnustoimintaa hallinnoivan ICANN- järjestön päätöksellä aloittaa verkkotunnustoiminnan globaali vapautus.
”Nyt tapahtuvat toiminnan muutokset eivät ole ainutlaatuisia, vaan vallitseva toimintatapa muilla maatunnuksilla. Suurta pelkoa herättävä ulkomaisten toimijoiden oikeus rekisteröidä fi-tunnuksia on arkipäivää lähes jokaisella maajuurella Euroopassa”, hän toteaa blogissaan.

Vaula Aunola, Omnipressin verkkotiimi

Tutustu verkkopalveluihimme

 

JAA