Media mielipiteiden muokkaajana

Suomi ja käytännössä koko muu maailma pääsi (joutui) kuukausien ajaksi keskelle Yhdysvaltain presidentinvaalien synnyttämää jännitysnäytelmää. Kiinnosti tai ei, eri medialähteet – some, printti, tv ja radio – tarjosivat katkeamattoman uutisvirran, joka marraskuun 8. päivän koittaessa ylsi sellaisiin mittoihin, että jopa tiedonjanoisinta mediakuluttajaa hieman hirvitti.

Infoähkyn kokemus on kuitenkin ymmärrettävä. Historiallisesti tarkasteltuna Yhdysvaltain tuorein presidentinvaalien kampanja oli poikkeuksellisen likainen ja tunteita herättävä mittelö, jossa ei mitään kiveä jätetty kääntämättä etsiessä vastapelurista heikkouksia oman aseman edistämiseksi.

Nyt vaalien jälkeen kritiikin kohteeksi on joutunut media. Median merkitys ihmisten mielikuvien muokkaajana on kiistaton, mutta voiko esimerkiksi Gallup-kyselytuloksien oikeellisuuden varaan jatkossa enää laskea? Lähes kaikki politiikan asiantuntijat sekä analyytikot veikkasivat voittopuolisesti Hillary Clintonin vaalivoittoa USA:n presidentinvaaleissa. Samalla lähestulkoon jokainen gallup näytti hänelle johtoa.

Mitä tästä voimme oppia? No ainakin sen, että laadukas medialähde tarjoaa kuluttajalleen tasapuolista, faktoihin pohjautuvaa tietoa aiheesta kuin aiheesta. Elämme mediatulvassa, jossa Internetin kautta lähes kuka tahansa voi halutessaan ryhtyä sisällöntuottajaksi. Tiedon runsauden keskellä sisällön laadulla on aina vain suurempi merkitys.

Laadukas ja huolellisesti viimeistelty sisältö erottuu edukseen ja herättää viestin vastaanottajassa tunteita. Vaikka yhä suurempi osa sisällöstä syntyy tukemaan julkaisijansa markkinoinnillisia tavoitteita, sisältömarkkinoinnissakin tärkeintä on, että yleisön saavuttava viesti on totuudenmukainen. Vaikka täysin puolueetonta journalismia tuskin on enää olemassakaan, sen ei tarvitse tarkoittaa, että journalismin laatu ja oikeellisuus katoaisivat.

Kirjoittaja Nina Garlo-Melkas on Omnipress Oy:n tuottamien Promaint- ja Maintworld-lehden päätoimittaja.

JAA